Miksi PLM?

Historiallinen näkökulma

Olen työskennellyt CAD:n, PDM:n ja PLM:n parissa jo jonkin aikaa. Näen usein, että monet yritykset ovat saaneet CAD:n ja PDM:n hyvin hallintaansa viimeisten 20 vuoden aikana, vaikka molemmissa on edelleen merkittävästi hyödyntämätöntä potentiaalia. Tätä ovat esimerkiksi parametrinen ja/tai automatisoitu suunnittelu CAD-puolella sekä hyvät hyväksymiskäytännöt ja revisioiden hallinta PDM-puolella (niistä lisää toisella kertaa).

CAD eli tietokoneavusteinen suunnittelu, PDM eli tuotetiedonhallinta, PLM eli tuotteen elinkaaren hallinta

Nämä käsitteet liittyvät yleensä tiiviisti toisiinsa. Usein ei kuitenkaan tulla ajatelleeksi, että PLM on valtavan paljon muutakin kuin tuotekeskeistä ajattelua. Se on paljon enemmän kuin teknisen osaston toiminnan laajennus ja huomattavasti enemmän kuin pelkkä tapa jakaa suunnittelutietoa muulle yritykselle.

Miten PLM sitten on enemmän kuin tuotekeskeistä toimintaa, kun juuri tuote on käsitteen keskeinen osa? PLM:n ydin ei ole tuotetiedon jakaminen yrityksen sisällä (ja sen ulkopuolelle). Ytimessä ovat prosessit ; niiden digitalisointi, jäsentäminen ja järjestelmällinen hallinta. Pelkkään (suurten) tietomäärien jakamiseen on valtavasti vaihtoehtoja (SharePoint, Dropbox ja kaikki muut, joita en tässä mainitse). Mitä PDM on tuotetiedoille , sitä PLM on tuoteprosesseille .

CAD (norjaksi myös DAK eli tietokoneavusteinen suunnittelu) mullisti täysin tuotteiden suunnittelutavan. Kun koko tuotetta pystyttiin lopulta tarkastelemaan 3D-muodossa, se avasi aivan uudenlaisen ymmärryksen sekä tuotteen ulkonäöstä että sen osien välisestä vuorovaikutuksesta.

PDM syntyi tarpeesta jäsentää ja hallita CAD:n käyttöönoton myötä syntyneitä suuria tietomääriä. Kun CAD-teknologia mahdollisti tuotteiden digitaalisen kehittämisen ja visualisoinnin, tietomäärä kasvoi nopeasti ja tarve tämän tiedon järjestelmälliseen hallintaan kävi ilmeiseksi.

PLM syntyi luultavasti enemmänkin toiminnan tehostamisen tarpeesta. PLM:n yhteydessä puhutaan hyvin usein markkinoilletuloajasta. Tavoitteena oli lyhentää aikaa, joka kuluu ennen kuin organisaation muut osat pääsevät työskentelemään tuotteen parissa, ja parantaa muutostyön laatua. Erityisesti jälkimmäinen on usein PLM:n käyttöönoton menestystekijä. Palaamme siihen myöhemmässä kirjoituksessa.

Organisatorinen näkökulma

Oletetaan siis, että käytössä on hyvin toimiva tuotekehitysympäristö, jossa CAD-järjestelmä on integroitu hyvin asianmukaisesti määritettyyn PDM-järjestelmään ja esimerkiksi ”kuka tahansa” organisaatiossa voi hakea dokumentaatiota. Mitä hyötyä PLM-järjestelmästä silloin on? PDM:llä päästään kuitenkin jo pitkälle tiedon jäsentämisessä ja järjestämisessä.

Tässä tulevat mukaan juuri prosessit ; PDM-järjestelmät tukevat harvoin hyvin teknisen osaston ulkopuolisia prosesseja. PLM:llä sen sijaan on (tai pitäisi olla) kokonaiskuva organisaatiosta, ja sen tavoitteena on yhdistää organisaation eri osastojen ja toimintojen prosessit tuotekeskeisesti: esimerkiksi myynti, tuotekehitys, hankinta, testaus, tuotanto, laadunvarmistus, toimitukset sekä jälkimarkkinat ja palvelutuotanto. Esimerkiksi siten, että:

• tekninen osasto osallistuu myyntiprosessiin aikaisemmin
• hankintaosasto osallistuu aikaisemmin ja voi suunnitella hankinnat aiemmin sekä vaikuttaa erityisesti sellaisten komponenttien valintaan, joiden toimitusaika on pitkä, kustannus korkea tai suorituskyky kriittinen.
• testausosasto voi suunnitella tarvittavat ja vaaditut testaukset sekä niihin liittyvät laitetarpeet ja mahdolliset laitehankinnat.
• tuotanto-osasto osallistuu suunnitteluprosessiin aikaisemmin sekä oman suunnittelunsa vuoksi että voidakseen vaikuttaa suunnitteluratkaisujen valmistettavuuteen.
• laatuosasto voi osallistua varhain ja huolehtia vaatimusten täyttymisestä, olivatpa ne yrityksen omia vaatimuksia, asiakasvaatimuksia, viranomaisvaatimuksia tai muita tuotteeseen kohdistuvia vaatimuksia.
• toimituksista vastaava osasto osallistuu varhain ja voi vaikuttaa tuotteen rakenteeseen logistiikan näkökulmasta (muoto, paino, koko jne.) sekä toimituksen dokumentaatiovaatimuksiin (loppudokumentaation tuottaminen ja validointi reaaliaikaisesti tuotteen kehittämisen, testaamisen ja valmistamisen aikana).
• jälkimarkkinatoiminnot voivat vaikuttaa varaosien standardointiin ja huollettavuuteen (onko tuotetta helppo huoltaa?).

Nämä esimerkit havainnollistavat, mitä PLM voi ratkaista, parantaa ja tehostaa organisaation yhteistyön edistämiseksi. Keskeistä on usein se, että eri osastot työskentelevät yhdessä saman osaluettelon eli BOM:n parissa mutta eri näkökulmista. Syvennyn tähän myöhemmin tarkemmin.

Tekninen näkökulma

PLM-järjestelmän tekninen tehtävä on yhdistää eri tietolähteet. Tietoa syntyy usein organisaation eri osissa ja eri aikoina. Kun yhteistyötä tekeviä yksiköitä ja henkilöitä on paljon, kokonaisuus muuttuu nopeasti vaikeasti hahmotettavaksi ja kaoottiseksi. Tarvitaan prosesseja, jotka sitovat sen yhteen. Tästä näkökulmasta sanon usein, että kaikilla on PLM käytössä tavalla tai toisella. Näen kuitenkin usein, ettei prosesseja ole riittävästi jäsennetty, organisoitu eikä varsinkaan määritelty kokonaisuuden tasolla. Tässä korostuu digitaalisen järjestelmän merkitys: se huolehtii prosessien eheydestä ja hallitsee tietolähteiden ja niihin liittyvien prosessien välistä vuorovaikutusta. Haluan nostaa esiin kaksi järjestelmän ehdottoman olennaista ominaisuutta:

• Järjestelmän on oltava niin tehokas, ettei asioiden tekeminen sen ulkopuolella ole nopeampaa. Järjestelmä on rakennettava tukemaan ja tehostamaan nykyisiä tai tavoiteltuja prosesseja, ei pakottamaan tarpeettomiin prosesseihin ja lisätyöhön.
• Yhtä olennaista on järjestelmän matala käyttökynnys. Sen on oltava niin intuitiivinen, että myös käyttäjät, jotka eivät ole IT-asiantuntijoita, kokevat sen omakseen ja näkevät sen käytön hyödyn omassa työssään.

PDM:ään palatakseni on tärkeää nostaa esiin, että käytössä on usein useampi kuin yksi PDM-järjestelmä tai vaihtoehtoisesti useita CAD-järjestelmiä, joiden tuottamaa tietoa ei ole helppo käsitellä nykyisessä PDM-järjestelmässä. Tällöin PLM-järjestelmä on usein avain näiden tietolähteiden yhdistämiseen yhdeksi jatkuvasti ajantasaiseksi kokonaisuudeksi (”yksi luotettava tietolähde”). Palaan myöhemmin siihen, miten tämä voidaan ratkaista teknisesti.

Taloudellinen näkökulma

Korostan usein, ettei PLM:n käyttöönoton tavoitteena ole vähentää henkilöstöä vaan vapauttaa aikaa mielekkäämpään työhön. Näin parannamme nykyisen organisaation tuottavuutta: toimitamme enemmän ja/tai nopeammin ilman palkkakustannusten kasvua. Tämä antaa meille kilpailuedun: suuren tuotoksen työntekijää kohden. Samalla vahvistamme työntekijöiden motivaatiota: he saavat käyttää aikansa siihen, mihin heidät on palkattu ja mistä he innostuvat. Vähennämme paperityötä ja vapautamme enemmän aikaa arvoa tuottavaan työhön.

Odotettavissa olevia (ja mitattavia) liiketoimintatuloksia ovat:

• Liikevaihto**:** Lyhyempi markkinoilletuloaika, enemmän tuotelanseerauksia ja suurempi palvelujen liitäntämyynnin osuus.
• Bruttokate**:** Vähemmän uudelleentyöstöä ja poikkeamia, hallitut muutokset sekä parempi laatu ja toimittajayhteistyö.
• OPEX**:** Vähemmän aikaa etsimiseen, manuaalisiin tiedonsiirtoihin ja sähköpostipohjaisiin prosesseihin; vähemmän tapauskohtaisia selvittelyjä.
• Käyttöpääoma**:** Parempi suunnittelu vähentää varastoihin sitoutunutta pääomaa ja pitkistä toimitusajoista johtuvia pysähdyksiä.
• Riskiprofiili**:** Jäljitettävyys ja dokumenttien hallinta vähentävät sääntelyyn ja toimituksiin liittyviä riskejä.

Esittelen myöhemmin konkreettisia mahdollisuuksia saavuttaa edellä mainitut tulokset sekä niiden mittareita.

Johtopäätös

Siis miksi PLM ? Oma toiminta-ajatukseni on, että haluan intohimoisesti auttaa Norjan teollisuutta pärjäämään kiristyvässä maailmanlaajuisessa kilpailussa, joka perustuu yhä enemmän niin sanotuissa halpamaissa tehtävään työhön ja tuotekehitykseen. Palkkakustannuksissa meillä Norjassa ei ole mahdollisuuksia kilpailla. Mielestäni PLM on suurin ja paras mahdollisuus Norjan teollisuuden työpaikoille: sen avulla kaikki ylimmästä johdosta niihin, jotka ”todella saavat asiat aikaan”, voivat toimia niin tehokkaasti, että he pystyvät silti haastamaan maailmanlaajuiset kilpailijat ja voittamaan kilpailun. Mutta aika käy vähiin; toimiin on ryhdyttävä tässä ja nyt! Odotan innolla, että pääsen käärimään hihat, ja julkaisen täällä jatkossa lisää kirjoituksia PLM:stä tarkemmalla tasolla. Ota yhteyttä, niin keskustellaan yrityksesi mahdollisuuksista. Niitä on varmasti!